Unelma teräksisestä tuulenhalkojasta

Oulussa syntyneellä Mikko Karvosella oli haave purjelaivasta. Oli löydettävä laiva, jolla voisi purjehtia missä tahansa. Viiden vuoden etsinnän jälkeen hän löysi rautaisen purjelaivansa Bergenistä Norjasta. Entisöintityö kesti toiset viisi vuotta.

Pitkään sitä oikeaa etsineellä Karvosella on laivoista vankka tietämys. Oli selvää, että laivan piti olla suuri, sillä hänellä oli ollut jo kaksi isoa alusta. Mutta se ei riittänyt. Laivan piti olla isompi, ja valmis kyntämään merta olosuhteissa, joka vaati purjehtijalta vakautta ja kokoa.

Karvosen ja perinnelaivarekisteriin kuuluvan Gertrudin yhteinen matka päättyi, kun lohirehua kuljettanut rautapurje löytyi Norjasta. Puoli vuotta myöhemmin, kesällä 2000, Karvonen ajoi 35-metriä pitkän laivan Lauttasaareen. Entisöintityö alkoi. Suunnitelmana oli palauttaa alus purjelaivaksi: ensiksi laiva purettiin. Jäljelle jäi vain rautainen runko, vaihteisto, akseli ja potkuri. Mittavien purku- ja rakennustöiden jälkeen se on nyt takiloitu kaksimastoiseksi kahvelikuunariksi.

”Olen kuvannut laivaa vaihe vaiheelta, jotta käsittäisin itse, miten suuresta urakasta on ollut kysymys. Ettei totuus pääsisi unohtumaan”, Karvonen miettii. Koko hanke on vaatinut sisua, eikä rakentaminen ole ollut ilmaista - rahaa on mennyt paljon, mutta taitoa on kysytty sitäkin enemmän. Kaikki vapaa-aika on kulunut laivalla.

Kokeneena purjehtijana Karvonen ymmärtää hyvän työjäljen merkityksen. Puuhastelusta ei tulisi mitään, vaan vaativa entistystyö on ollut ammattilaisten hanskassa. Aiemmin Mikko Karvonen on työskennellyt toimitusjohtajana yhdessä maailman suurimmista tietotekniikan tukkutoimittajista. Purjehdusharrastus on miellyttävää vastapaino työlle, joka vaatii paljon matkustamista ja istumista neuvottelupöytien äärellä. ”Meri merkitsee vapautta. Kun rannasta lähtee, voi purjehtia minne vain.”

Mikko Karvonen on nähnyt paljon vaivaa selvittäessään laivan historiaa. Rautarunkoinen logger edustaa purjelaivatyyppiä, joita on purjehduskuntoisena säilynyt vain muutama, siksi selvitystyö on ollut jokseenkin vaivatonta. Kun Karvonen osti laivan Suomeen, levisi siitä tieto maailmalle.

Alan harrastajien kautta tiedon sai myös saksalainen merikapteeni Wilhelm Hausman, joka suoritti pakollista purjelaivapraktiikkaansa Joanna Saturnassa vuosina 1940- 43. Hausman ja Karvonen ovat olleet yhteydessä ja suunnitelleet tapaamista. ”Aloitin laivalla kansipoikana ja 33 kuukautta myöhemmin minusta tuli merimies”, Hausman kirjoittaa kirjeessään Mikko Karvoselle.

Logger Sea Lines Oy  l  Puh: +358 400 444 024  l  sales@joannasaturna.com

Sivumestari